sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Häämatka Kreetalle 2013

Kun ollaan nyt muisteltu vanhoja, niin vanhojen muistelun viimeinen osa tulee tässä:

Elokuussa tasan viikko häiden jälkeen istuttiin aamuviideltä Helsinki-Vantaan kentällä väsyneinä, onnellisina ja odottavaisina. Thomas Cookin siivin lennettiin Kreetalle muutamassa tunnissa ja siellä meitä odotti hyvin epätyypillinen Kreetan kesäsää, nimittäin taivas oli harmaana ja uhkaavasti näytti vesisateen olevan lähellä. Oppaamme kertoikin, että paikalliset kovasti odottavat vesisadetta, koska kolmeen kuukauteen ei ollut satanut piskoakaan. Ja kyllähän se siellä näkyi, joka paikassa oli todella kuivan ja pölyisen näköistä. Kuitenkin Haniasta päästyämme pieneen Kolimbarin kylään ja hotellimme Avra Imperialin eteen, oli pilvet väistyneet tieltä ja aurinko porotti taivaan täydeltä. Heti hotellin respassa oli selvää, että tasokas hotelli on kyseessä. Tuossa vaiheessa emme vielä tienneet kuinka isosta hotellista on kyse, mutta selvisipähän sekin kun pikkolo tuli hakemaan meitä golf-kärryn kanssa :D Huoneeseen mentyä joutui hetken katsella ympärilleen, silkasta onnellisuudesta. Tjäreborgin sivuilla huoneet eivät olleet näyttäneet läheskään yhtä hienoilta mitä livenä. Onnellisuutta lisäsi vain parvekkeella oleva oma uima-altaamme, joka olikin koko viikon hyvin kovassa käytössä. Tiedättekö mitä luksusta on pulahtaa pitkän päivän päätteeksi hikisenä ja väsyneenä omaan altaaseen? Minä haluan kotiini myös tuollaisen!


Ensimmäinen päivämme menikin pitkälti tuolla altaassa lilluen ja aikaisin illasta nukahdimmekin jo.

Seuraavana aamuna saimme kokea jälleen kerran yllätyksen, hotellin aamupalavalikoima oli valtava! Pelkkiä erilaisia leipiä oli valehtelematta 20 eri sorttia, leivonnaisiakin vähintään kymmentä. Ja harvoin on aamupalalle saateltu omaan nimettyyn pöytään. Prinsessaolo oli kyllä :D
Aamupalan jälkeen vetäydyimme vielä hetkeksi huoneeseen odottamaan, että autonvuokrauksesta tuotaisiin avaimet meille. Olimme vuokranneet  sunnuntaista tiistaihin auton käyttöömme ja kovasti olimme tehneet suunnitelmia menemisistämme.
Kun vihdoin saimme automme, hyppäsimme heti autoon ja suunnaksi otimme "Kreetan Malediivit" eli Elafonissin. Matkamme alkoi hieman koomisesti, koska mäkilähtö ei meinannut heti ottaa onnistuakseen uuden auton ja liukkaan asfaltin takia. Kreetallahan asfaltissa ei juurikaan ole kiveä ja siksi tiet ovat hyvin liukkaita.
Reilun tunnin ajelimme Elafonissiin ja se oli kaiken arvoista!
Kuva otettu netistä, koska sopivaa kuvaa ei omalta koneelta löytynyt.
Auringonottajia tuolta sitten löytyikin ihan kiitettävät määrät, ei meille enää riittänyt aurinkotuolit, joten levitimme pyyhkeemme rannalle ja se sai riittää meille. Nautimme suunnattomasti tuosta paikasta aina siihen saakka, kunnes alkoi tuulemaan vähän enemmän ja tuuli alkoi pyörittämään hiekkaa. Suosittelen välttämään kyseistä paikkaa tuulisena päivänä, koska se hiekka pisteli ihoa ja sitä oli silmat, suu ja korvat täynnä.
Ajelimme takaisin Kolimbariin merenrantaa pitkin, maisemat oli uskomattomat. Välillä kyllä sai istua pelosta jäykkänä, kun ajeltiin kapeita serpentiiniteitä vuoristossa. Lisäksi mua pelotti ne isot kivet joita tipahteli aina silloin tällöin kallionseinämää pitkin.

Taustalla Elafonissi.
Seuraavana päivänä suuntasimme autolla Georgioupolisiin ihan sattumalta. Sieltä löysimme sopivan rannan ja päätimme jäädä siihen. Rantatuolit oli muuten yllättävän halpoja, hintaa oli 4 euroa kahdelle tuolille, yhdelle varjolle ja siihen vielä sisältyi kummallekin juomat.

Georgioupolisista.

Veepeen rakkaudentunnustus.
Kun koetti päivä milloin meidän olisi pitänyt luopua autosta, päätimme kysyä autoa koko loppuajaksi vuokralle. Olimme sillä käyneet monissa paikoissa johon emme olisi muuten päässeet ja halusimme nähdä vielä lisääkin ympäristöä. Emme esimerkiksi kertaakaan olleet samalla rannalla, vaan joka päivä oli uusi ranta ja uudet ruokapaikat ja nähtävyydet. Onneksi saimme pitää loppuviikon automme, vaikka hintaa tuolle tuli melko paljon.
Jotkut pelottelivat hirveästi meitä liikenteestä ja ajokulttuurista, mutta ei meillä ollut mitään ongelmaa. Kun ajoi hitaampaa kun muut, siirtyi vain tien sivuun ja muut pääsivät nätisti ohi. Sitä paitsi automme oli aika koominen tapaus, se meni alamäkeen 130, mutta ylämäkeen 30. Eli aina alamäkeen mentyämme ohittelimme muut ja sitten taas nämä samat ohittivat meidät ylämäessä :D Suosittelen vuokraamaan auton Kreetalla!

Taustalla hurja valkoinen menopelimme hotellin edessä.
Omaa silmää nämä ainakin miellyttivät.

Viikko vierähti todella nopeaa ja pian olimmekin jo matkalla kohti Suomea! Näin puolitoista vuotta myöhemmin matkasta, en tiedä oikein sanoa juuta tai jaata Kreetaan. Ravintoloiden hintataso ainakin yllätti, lähes Suomen hinnoissa oltiin. Ruoka ei myöskään ollut mieleeni, koska en pidä oliiviöljystä ja KAIKKI oli uitettu siinä. Kuitenkin mieleen jäi kivat rannat, lämpö, ihana hotellihuoneemme, ystävälliset ihmiset ja ennenkaikkea mieleen jäi ihana ja onnellinen häämatka <3

Tässä teille vielä loppukevennys. Törmäsin omassa uima-altaassa eksoottiseen kalalajiin.
Varvassyöjäkala.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Helsinki 16.-18.1.2015

Tehdäänpä tässä tällainen pieni postaus viikonlopun Helsingin reissusta. Eli siis, pikkusisko muutti miehensä kanssa vuoden alusta Helsinkiin ja koska Onnibus aloitti myös vuoden alussa reitin Vaasa-Helsinki, niin päätimme lähteä jo näin nopeaa moikkaamaan pikkusiskoa.

Varasimme Onnibussiin liput netin kautta noin viikkoa ennen, matkalle Sjoki-Hki-Sjoki tuli hintaa vain 28 euroa/nassu. Jos olisimme olleet vielä nopeammin asialla, olisimme saaneet tuon samaisen reitin hintaan 11 euroa.

Perjantai aamuna seitsemän maissa menimme matkahuoltoon ja täytyy sanoa, että yllätys oli suuri, Onnibus oli aivan täynnä jo tässä vaiheessa! Ei toivoakaan viereisistä paikoista. Oli siinä sitten kiva väsyneenä mennä vieraan mieshenkilön viereen, kun itselläni on taipumus hyvin sikeään uneen paikassa kuin paikassa, joten nojailun mahdollisuus yms. on hyvin hyvin suuri. Ja niin kävi tälläkin kertaa, heräsin siihen kun aloin uhkaavasti lähestyä miehen olkapäätä :D Onneksi jo Parkanon kohdalla pääsin oman miehen olkapäätä nojailemaan. Loppumatka meni leppoisasti, kyyti oli tasaista ja turvallista.

Helsinkiin saavuimme puolenpäivän jälkeen, rautatieasemalta nappasimme taksin Arabianrantaan. Siellä pikkusisko jo odotteli meitä. Siinä tuli kerrattua kuulumiset ja mietittyä menemiset, joten vasta illalla pääsimme lähtemään johonkin suuntaan. Kävimme keskustassa pyörähtämässä jonkin aikaa ja totesimme, että kylmä on! Eihän tällainen kuivalla maalla asuva ole tottunut tuohon tuuleen ja viimaan mikä siellä on koko ajan. Paluumatkalla ratikassa tapahtui jänniä, tai no, ratikan ulkopuolella. Joku narkki jäi osittain polkupyöränsä kanssa ratikan alle/töytäisemäksi. Mutta "onneksi" oli varmaan suonet valtoimenaan ihmeainetta, joten narkille ei käynyt mitään, vaan pöljästyneen näköisenä jatkoi vain matkaansa.

Kaffeella.
 Seuraavana päivänä menimme Matkamessuille, joka oli oikeasti aika suuri pettymys. En tiedä edes mitä odotin, mutta vaikka rakastankin matkailua ja kaikkea matkailuun liittyvää, ei nuo matkamessut antaneet minulle mitään uutta ja innostavaa. Väkimäärä alkoi tympimään heti ensimmäisen 10 minuutin aikana. Miksi ihmiset jäävät kertomaan kuulumisensa siihen messupöydän viereen!? Superärsyttävää! No käteen jäi vain muutama matkaesite ja ajatus, että pakko sitä on kesällä johonkin suuntaan lähteä.

Sunnuntaina meidän bussi oli lähdössä neljän jälkeen ja halusimme sitä ennen mennä vielä hieman keskustaan kiertelemään kauppoihin, jokaisella tietysti omat mielenkiinnon kohteensa kierrettävänä. Mun mielenkiinnon kohde ei ollut kovin vaikeasti arvattava, nimittäin halusin muumiostoksille! Ja jäihän sieltä Moominshopista jotain käteen, lisäksi sattumalta huomasin Fazerin kahvilassa jotain muumimaista mitä halusin vitriiniin laittaa.
Lopulta koetti sekin hetki, kun meidän täytyi palata takaisin Pohjanmaalle. Siinä teimme nopeat halaukset ja toivotimme pikkusiskolle hyviä jatkoja ja suuntasimme Onnibussin pysäkkiä kohti. Kun bussi saapui, ihmiset muuttuivat aivan hysteerisiksi. Hyvä ettei ihmiset tönineet ja tapelleet bussin istumapaikoista, vaikka jokaiselle oli varmasti paikka :D Lähes kaikilla oli etukäteen ostetut liput ja hyvä niin, koska muutama jäi rannalle ruikuttamaan, kun ei ollut ostanut lippua etukäteen ja bussi oli loppuunmyyty. Eli suosittelen ostamaan etukäteen lipun, varsinkin jos matkustat viikonlopun aikana. Ja toisekseen, lippu on huomattavasti halvempi ajoissa ostettuna kuin matkustuspäivänä.

Illalla hieman ennen kymmentä pääsimme Seinäjoelle ja sen pituinen oli se reissu! Nähtävyydet jäi näkemättä, mutta keväällä täytyy mennä uudestaan ja vähän kierrelläkin jossain enemmän ja toivoa lämpimämpiä ilmoja!

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Uusi kilpailu

Facebookissa on meneillään Pieni tyttö maailmalla -blogin sivuilla kirja-arvonta, jossa tällä kertaa arvotaan Anneli Vainion Eksyvä löytää.

Eksyvä löytää -kirjassa eletään läpi matkustamisen ilot ja jännitykset.

Jokainen haikailee aika ajoin vieraille maille. Sydän sykähtää kiskojen kolinasta, katse tavoittelee taivaalla lentäviä koneita ja askeleet vievät satamiin. Ajattelemme ehkä: miten vaivalloista, turhamaista, vaarallistakin -silti lähdemme.

Eksyvä löytää -kirja muistuttaa, että olipa matkustamisen tapa tai tarkoitus mikä tahansa, matka tarjoaa paljon. Vaikka lähtisimme liikkeelle vain mielikuvituksessamme, matka ruokkii aistejamme ja muokkaa asenteitamme. Matkalla putoamme tavanomaisista kehyksistämme. Siksi jokainen matka on myös matka itseen. Eikä matka ole matka ilman kotiinpaluuta.


 Osallistumaan pääset tästä linkistä

perjantai 9. tammikuuta 2015

Bulgaria ja Unkari 2012

Aiemmassa postauksessa muisteltiin Tukholman ja Riian matkaa, nyt on vuorossa saman vuoden viimeiset matkat, eli Bulgaria ja Unkari!

Bulgarian Sunny Beachille varasimme matkat jo hyvissä ajoin Tjäreborgilta, taisi olla matkamessujen aika ja jokainen sai tuntuvan alennuksen matkastaan. Hotelliksi valittiin Hotel Alba sijaintinsa ja tasonsa vuoksi.

Näkymä Veepeen ja mun partsilta.
Ensinnäkin matkaa varatessa koko Sunny beach vähän epäilytti, koska silloin kuvittelin paikan olevan täynnä ryyppääviä ja metelöiviä, halvan kaljan perässä olevia tapauksia. No, olihan näitäkin siellä. Varsinkin lentokoneessa, mutta onneksi muuten emme kohdanneet tällaista porukkaa juurikaan. Hotellin sijainti oli kyllä mitä mainioin, minijunat lähtivät hotellimme edestä, josta pääsi kätevästi kauemmaksi rannalle, joka oli puhtaampi ja samoin Nessebariin oli helppo mennä tästä. Ja minijunien lisäksi olimme Kukkaiskadun varrella (pääkatu), joten shoppailtavaakin löytyi. Shoppailtava oli kyllä pääasiassa feikkituotteita :D Mulla nimittäin hajosi heti ekana päivänä aurinkolasit ja pakko oli jotkut saada. Kovasti ne aitona myi mulle Diorin lasit 5 eurolla! Sellaisia feikkejä en kehdannut enää Suomeen tuoda, vaan ne jäi hotellin pöydälle. Sunny Beachilla oli vaikeaa, lähes mahdotonta löytää vaatteita, laukkuja tms. joka ei olisi ollut kopio jostain kalliista merkistä. Ostokseni jäivät tästä syystä aika vähälle, en halua ostaa piraatteja.

Ensimmäisessä kuvassa oli näkymä Veepeen ja mun partsilta. Ei ollut äitillä ja pikkusiskolla ihan yhtä seesteinen ja rauhallisen näköinen näkymä. Huonompi uninen ei olisi heidän huoneessaan nukkunut! Tuo Kukkaiskatu on täynnä baareja, ravintoloita ja kauppoja. Hiljaista kadulla oli ainoastaan aamulla seitsemän aikaan.

Meidän viikko Bulgariassa meni nopeasti ja leppoisasti, päivisin aurinkoa ja uintia. Iltaisin tuli lähdettyä käppäilemään kadulle ja ihmettelemään maailman menoa. Monena iltana myös istuttiin partsilla nauramassa mun ilmeilyille :D Ei tuolla juurikaan nähtävää ole, koettavaa sitäkin enemmän, erilaisista simulaattoreista pienen apinan silittelyyn. Ainoa nähtävyys oli jonkin matkan päässä oleva antiikinaikainen kaupunki Nessebar, jossa oli paljon kirkkoja, paljon osteltavaa ja paljon turisteja!

Nessebarista kirkon seinää.
Vaikka rakastankin kaupunkilomia ja nähtävyyksiä, rakastan vähintäänkin yhtä paljon aurinkoa, merta ja hiekkarantoja!


Me olimme matkassa elo-syyskuun vaihteessa ja ilmat helli meitä vielä hyvin! Päivisin noin 28 astetta, illat oli jo hieman viileämpiä. Matkan ajankohta osui myös nappiin siinä mielessä, että pahin turistikausi alkoi olla jo lopuillaan ja missään ei ollut liikaa ihmisiä. Myös nämä ryyppäämään ja rellestämään lähtevät tapaukset olivat palanneet jo kotimaihinsa koulun ja työn pariin.

Matkan jälkeen tuli todettua, että uudelleenkin voisin mennä. Kaikki oli tosi edullista meille suomalaisille, lämmintä riitti ja meillä oli hauskaa!

Palattuamme Bulgariasta, kesti varmaan viikko, kun tilasin jo uutta matkaa. Se on jännä, että kun kerran matkakuumeen saa, siitä ei eroon pääse! Päätimme lähteä joulun aikoihin jonnekin kaupunkilomalle ja aika nopeasti nähtävyyksien takia valinnaksi päätyi Unkari ja Budapest. Ei muuta kuin soitto äitille, että lähteekö Veepeen ja mun kanssa mukaan ja tuttuun tapaan puhelimen toisessa päässä ei mietitty yhtään vastausta! Varasin lennot Matkapörssiltä ja huoneen Booking.comista. Hotelliksi valikoitui Regency Suites Hotel Budapest.

Joulupäivänä, päivää ennen lentomme lähtöä, pakkasimme tavaroita ja yhtäkkiä Veepee ilmoittaa, että hänen passiaan ei löydy mistään! Siinä illalla epätoivoisina etsimme passia 3 tuntia ja sitä ei löytynyt. Alkoi jo pieni paniikki iskemään, että mitäs nyt tehdään?! Lentomme lähti siihen aikaan, että pikapassia ei olisi ollut mahdollista kentältä saada. Itkua tihrustaen siinä yhtäkkiä mieleeni muistui, että onhan Veepeellä sentään henkilökortti ja sillä EHKÄ saisi matkustaa Unkariin. Äkkiä netistä tarkastamaan asia ja voi sitä onnen määrää, kun näytöllä luki Unkarin olevan yksi niistä maista johon saa matkustaa henkilökortilla! P.s. Veepeen passia ei ole vieläkään löytynyt!

Unkarin parlamenttitalo.
Budapestissä oli niin paljon nähtävää, että muutama päivä siellä oli vain pintaraapaisu! Kerkisimme kuitenkin käydä parilla kiertoajelulla, yksi oli muuten ihan huippu! Se oli sellainen bussi, joka ajoi kiertoajelun päätteeksi Tonavaan. Siis ihan tarkoituksella!

Jokiajelu bussi
Tonava
 Hotellimme sijaitsi keskustassa, metroaseman vieressä ja lähellä nähtävyyksiä. Jokainen hotellihuone oli parvekkeellinen sviitti. En nyt ehkä sanoisi tätä huonetta tasokkaaksi sviitiksi, mutta kelpo huone se kuitenkin oli! Ainoa miinus täytyy antaa järjettömän kovasta sängystä ja kaikki kadun metelit kantautui huoneeseen.

Yksi mahtava nähtävyys oli Pyhän Tapanin kirkko.


Erittäin kaunis kirkko, suosittelen käymään! Tuon kirkon vieressä oli joulutori, joka oli ihana! Siellä maistoin mielettömän hyvää gulassia tuoreen leivän sisällä! Maisteltavaa ja ruokaa oli tarjolla yllinkyllin.

 Yksi kohteistamme oli kauppahalli, jossa sitä ruokaa vasta tarjolla olikin! Lisäksi yläkerrassa oli paljon pieniä kauppoja, josta sai paikallisia tuotteita. Ainoa harmillinen juttu oli liika väkimäärä. Yläkerrassa liikkuminen oli välillä mahdotonta.

Varmasti tunnetuimpia Budapestin nähtävyyksiä on Sankarien aukio, jossa Veepee piti meille pitkän luennon patsaita esittävistä hamoista. Pronssipatsaat esittävät neljäätoista Unkarin kuningasta ja kansallista johtajaa.

Sankarien aukio.
 Viimeisenä iltana päätimme käydä syömässä Sir Lancelot -nimisessä ravintolassa, Facebookissa kaveri vinkkasi tätä paikkaa ja iso kiitos siitä!



 Sir Lancelot oli hieno paikka keskiaikaisella teemallaan. Ruoka oli todella hyvää ja täyttävää. Hinta oli korkeahko paikalliseen hintatasoon nähden, mutta joka forintin arvoinen. Suosittelen pöytävarausta, koska paikka on suosittu.

Viimein tuli aika lähteä kotiin ja kuljetusta kentälle odottaessa kävimme piipahtamassa kahvilla hotellin vastapäätä olevassa kahvilassa.



Paljon muutakin kerkisimme nähdä ja kokea, mutta päällimmäisenä jäi kyllä ruoka mieleen :D Se oli erityisen hyvää, varsinkin jos tykkää valkosipulista ja paprikasta, sitä oli lähes joka ruoassa.

Budapestissä on todella paljon nähtävyyksiä, kerkisimme nähdä vain murto-osan. Esimerkiksi yhdessäkään kylpylässä emme ehtineet käydä, vaikka Budapest onkin tunnettu kylpylöistään kuumine lähteineen. Samoin linna jäi meillä kiertämättä ja monet monet muut paikat. Aikaa oli vain liian vähän, joskus täytyy palata takaisin!




keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Muistoja vuodelta 2012

"Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee" mutta annettakoon anteeksi tällä kertaa, vai mitä?

Kun olimme kotiutuneet mamman kanssa keski-euroopan reissulta, aloimme hyvin nopeasti katsella seuraavaa lomakohdetta. Päädyimme valitsemaan Latvian ja sen pääkaupungin, Riian.

Latviaan teimme äitin, pikkusiskon ja miehen kanssa pidennetyn viikonloppureissun toukokuun loppupuolella. Itse buukkasimme lennot, hotellit, kuljetukset jne.

Yövyimme vanhassakaupungissa, aivan Mustapäiden talon takana. Hotellimme oli Garden Palace Hotel, joka oli hyvä hinta-laatusuhteeltaan ja aivan erinomaisella paikalla.

Huoneet oli melko pieniä, mutta mahtui sinne hyvin tällainen pulskempikin kaveri! :D (Veepee on peiton toisella puolen, Pauliina toisella ja minä keskellä. Kai meillä oli vaan hauskaa!)

Kävimme tutustumassa mm. Pietarin kirkkoon ja menimme torniin ihailemaan maisemia. Äiti oli kuolla pelosta! Ja olihan se aika korkealla.

Taustalla näkyy mm. Stalinin hammas, eli Latvian tiedeakatemia, Zeppelin kauppahallit ja korkeimpana kauempana taustalla näkyy Riian radio- ja tv-torni, joka on muuten euroopan kolmanneksi korkein rakennus heti Ostankinon ja Kiovan televisiotornien jälkeen.

Tältä Pietarinkirkko näytti sisältä. Kaunis ja korkea.

Ja koska jostain syystä kirkot ovat erityisen mielenkiintoisia rakennuksia, niin kävimme myös ortodoksisessa katedraalissa, jossa joku mummeli jopa vähän kävi siunaamassa mua :D Harmi kun täällä ei saanut kuvata, oli nimittäin näkemisen arvoinen paikka!

Katedraalin kanssa samalla kadulla sijaitsi myös vapaudenpatsas. Se rakennettiin vapaustaistelussa menehtyneiden muistoksi. Nykyään sitä pidetään Latvian valtion, kansan yhtenäisyyden , itsenäisyyden ja vapauden symbolina.


Vanhankaupungin reunalta alkaa ihastuttava suuri puisto jokineen ja lemmensiltoineen. Tuossa sillassa oli aivan järjetön määrä lukkoja ja tulipa sieltä bongattua hyvin monta suomalaistakin nimeä.
Riika on hyvin kahtiajakoinen, toisaalla on kaunista ja hyvin hoidettua ja sitten taas jotain muuta. Tämä tuskin jää lopullisesti tällaiseksi, vaan siihen rakennetaan jotain.
Ja siinä komeilee Kissatalo! Nimensä se on saanut kahdesta mustasta kissasta talon katolla. Tarina kertoo, että talon rakennuttanut kauppias olisi suuttunut siitä, ettei häntä huolittu jäseneksi Suureen kiltaan, jonka talo on kadun toisella puolella. Kostoksi hän olisi laittanut nämä kissat pyllistämään kohti kiltataloa. Kuitenkin hän pääsi myöhemmin kiltan jäseneksi ja kissat ovat kuulemma käännetty pyllistelemään toiseen suuntaan.

Muutaman viikon päästä tästä reissusta kävimme pikaisesti pyörähtämässä siskon, hänen miehensä ja Veepeen kanssa Tukholmassa.



Tämä oli vain tällainen pikapyrähdys, olimme nimittäin laivalla Helsinki-Tukholma-Helsinki ja meille jäi hieman aikaa käydä piipahtamassa Tukholmassakin. Harmi kun tuo päivä oli todella sateinen ja vettä tuli kuin Esterin... Juuri sieltä.

Tuosta laivamatkasta voisin kertoa sen verran, että se oli jopa koominen kaikessa kauheudessaan; Lähdimme seilaamaan joko Silja Symphonylla tai Serenadella, en muista enää kumpi oli kyseessä, mutta meidän osalta oikeastaan mikään ei mennyt putkeen. Ensinnäkin olimme myöhästyä laivasta, koska koko Helsingin parkkipaikat tuntuivat olevan varattuna ja olimmekin viimeiset, jotka astuivat laivaan. Ja kun kaikki alkaa huonosti, tulee se yleensä jatkumaankin huonosti... Hytissämme oli 28 astetta lämmintä koko ajan ja ilmastointi ei toiminut, hikoilimme kuin pienet siat. Vessan lattiakaivo ei vetänyt, vaan meillä oli oma pieni uima-allas vessassa. Ilmastointiputkikin taisi jossain vaiheessa tipahtaa Veepeetä päähän ja kaiken tämän lisäksi huomasimme, että laiva on todella kallis ja ruokailuvaihtoehdot surkeaakin surkeampia. Ja jottei mikään muukaan olisi hyvin, niin saimme erityisen surkeaa palvelua koko risteilyn ajan. Infossa ei kukaan osannut sanoa mitään mihinkään, meitä rahastettiin väärin, Guessin laukkua ostaessa myyjä oli supertympeä jne. Ja arvatkaa mitä?! Tein tästä kaikesta valituksen ja sain lohdutuksena uuden risteilyn samalle paatille :D Kiitos, mutta ei kiitos. Jäi käyttämättä. Nyt pari vuotta myöhemmin, olisin valmis kokeilemaan uudelleen samaa risteilyä. Ehkä se olisikin tällä kertaa superhyvä ja viime kerralla meille vain sattui superhuono tuuri!

Ja jottei tästä postauksesta tule järisyttävän pitkä, niin muistellaan vuotta 2012 tällä viikolla myöhemmin lisää Bulgarian ja Unkarin osalta.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Muistoja osa 1

Ajattelin jakaa teidän kanssanne menneiltä matkoilta kuvia. Harmi kun osasta ei ole enää kuvia kuin paperisena versiona...

Ensimmäinen osa saa käsitellä vuoden 2011 keski-euroopan reissua.









Tässä ollaan laskeutumassa Amsterdamiin Schipholin kentälle.















Schipholin kenttä saa vieläkin pieniä kauhun tunteita aikaan! Se on suurensuuri ja mekin vielä laskeuduimme tooooodella kauaksi laukkuhihnoilta.

Bryssel
Bryssel sai mun sydämen jonkin verran sulamaan vaikka kauaa ei oltukaan paikanpäällä.

Tätä ei voi olla tunnistamatta. 
Oli tuo Versailles aikamoinen laitos. Sisälle ei menty käymään, ehkä hyvä niinkin. Kuulemma aivan täynnä ihmisiä ja mitään ei päässyt näkemään.

Riemuisa Riemukaari
Meillä oli Pariisissa kiertoajelu, mutta tämä neiti nukkui jostain syystä osan! Häpeä minä!

Louvre
Ei käyty moikkaamassa Mona Lisaa!

Lapuan Simpsiön masto?
Taustalla Luxemburgin pankki.
Luxemburg oli mulle ainakin aika tuntematon tapaus. Ja se täytti kaikki odotukset ja enemmänkin! Kaunis kuin mikä!



Korkeuserot oli valtavia
 Luxemburgissa.



Place de la Constitution - Perustuslain aukio.
Viimeinen yöpaikkamme oli Saksan puolella Trierissä. Ikäväksemme ei keritty hirveästi kaupunkiin tutustua väsymyksen takia (ja taisi mulla olla jo niin ikävä kotona odottavaa mussukkaa, että mikään muu ei enää pyörinyt mielessä!)


Porta Nigra - roomalaisaikainen kaupunginportti. Rakennettu vuosina 180-200 osaksi linnoitusjärjestelmää. Keskiajalla toiminut kirkkona.

Nykyään osa Unescon maailmanperintökohdetta ja yksi suosituimpia nähtävyyksiä Trierissä.






Yöpaikkamme Trierissä ja ensimmäinen kerta, kun aamiaisella tarjottiin shampanjaa :D

Hotelli sijaitsi todella hyvällä paikalla Trierin keskustassa ja Porta Nigran vieressä.











Kiertomatkan järjesti Ikaalisten matkatoimisto, heillä on monia muitakin mielenkiintoisia ja sopivan hintaisia kiertomatkoja tarjolla. Suosittelen tutustumaan.