keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Sunny Beach, Bulgaria 2015

Niin vain on reipas viikko siitäkin vierähtänyt, kun kotiin palattiin!

Keväällä kerroin, että tänä kesänä lähdemme Kroatiaan. Valitettavasti jouduimme perumaan sen papan huonon kunnon ja lopulta sitten kuoleman vuoksi :/ Jossain vaiheessa aloin kuitenkin äitille sanomaan, että pakko on jonnekin päästä ja koska olimme melko myöhään asialla ei tarjonta ollut enää kovinkaan kummoinen. Päätimme kuitenkin lähteä Sunny Beachille Bulgariaan ja hotelli Albaan, jossa olimme olleet jo jokunen vuosi sitten.

15.8. lauantaina puolilta päivin Veepee vei meidät rautatieasemalle, josta otimme junan kohti Tikkurilaa. Neljän jälkeen olimme perillä Tikkurilassa ja siitä kurvasimme taksilla Cumulus Airportiin. Ilta meni leppoisasti, kävimme tädin ja hänen perheensä kanssa syömässä hotellin Huviretki ravintolassa, jossa oli ihan makoisat ruoat. Ei valittamista. Paljon riitti juttua kerrottavaksi ja mukavaa oli.
 Seuraavana aamuna aamupalan kautta pakkaamaan tavarat ja hotellilta lentokenttäbussilla kentälle. Kentällä jouduimme odottamaan useita tunteja, koska lentomme lähti vasta 17.45 ja emme viitsineet hotellillekaan jäädä aikaamme kuluttamaan. Sadan tupakan ja miljoonan huokauksen jälkeen lopulta pääsimme lähtöselvitykseen ja koneeseen. Taas kerran lähtöselvityksen aikana mietin mikä meitä suomalaisia vaivaa?! Miksi ihmiset jonottavat niin innoissaan? Mulle nyt ainakin on ihan sama pääsenkö ekana jonoon vai vipana, kunhan vain pääsen. Ja jos sillä istumapaikalla on niin kamalasti merkitystä, niin senhän voi aina varata ennakkoon. Thomas Cookilla kalleimmillaan 25 euroa suunta ja se ei voi kenenkään kukkarossa tuntua liikaa, kun kuitenkin puhutaan lomamatkasta. Säästää sitten vaikka kohteessa muutamasta viinapaukusta jos on viimeiset pennoset laitettu matkaan.
Tälläkin kertaa lento meni nopeasti ja leppoisasti. Paitsi että kuolasin ympärillä olevien ruoka-annoksia. Ensimmäistä kertaa lennolla en ottanut ruokaa ja näin siinä sitten kävi. Maha kurnuttaen haistelin ja kuolasin muussia ja jauhelihapihviä!
 Perillä meitä odotti lämmin, tosi lämmin sää. Noin 30 astetta ja kello lähenteli yhdeksää illalla. Tässä vaiheessa lämmöstä oli innoissaan, ei ehkä enää niin innoissaan, kun pääsimme hotellille ja huoneeseemme ja totesimme, että meidän ilmastoinnissa on vikaa ja huoneessa on järkyttävän kuuma! Ensimmäisen yön sitkuttelimme vain valittamatta (paitsi toisillemme) märkien pyyhkeiden alla.
Maanantai aamuna aamupalan jälkeen, minkä totesimme tälläkin kerralla olevan aika huono, lähdimme minijunalla kauemmaksi siistimmälle rannalle. Sieltä saimme eturivin paikat ja voi sitä onnen ja ilon määrää kun koko päivän sai lotrata vedessä ja välillä ottaa aurinkoa. Pikkuisen fiilistä pilasi meduusa, joka olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta kanssani.

Myöhään iltapäivästä päätimme, että aurinko tältä päivältä saisi riittää ja olimme jo hiukan nälkäisiäkin. Palasimme minijunalla hotellille ja äkkiä suihkuun, jotta pääsisi eroon merilevästä jota olin muuten tuonut mukanani aivan järjettömät määrät! Ihme, etten saanut viemäriä tukkoon levämäärällä.
 Illalla kävimme illallisella, joka sekään ei ollut hurraamisen arvoinen ja kirosin venäläiset! Venäläiset (ainakin nämä, jotka täällä olivat) etuilivat, veivät kaiken jälkiruoan ja olivat muutenkin supertöykeitä! Illallisen jälkeen sain tarpeekseni huoneen kuumuudesta ja soitin Tjäreborgille, josta sain superhyvää palvelua. Kiitos Tjäreborgin oppaat! Hotellin palvelu samassa asiassa ei ollut niinkään hyvä, huoneeseemme tuli teknikko katsomaan vikaa, hänen mielestään mitään vikaa ei ollut! Respassa taas englantia ymmärtämätön naikkonen väitti meidän pitävän terassin ovea auki ja siksi ilmastointi ei toimi. Hei daa, ei me nyt sentään idiootteja olla :D Onneksi lopulta Tjäreborgin oppaat tulivat käymään huoneessamme tuoden meille tuulettimia ja todeten, että on aivan liian kuuma. Saimmepa lopulta vieraaksi hotellin johtajankin,  joka oli meidän ja oppaiden kanssa samaa mieltä ja tilasi seuraavaksi päiväksi jonkun spesialistin katsomaan ilmastointia. Musta kyllä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että mitään spesialistia ei tule, vaan se sama teknikko ukkonen, jonka mielestä mitään vikaa ei ole. Ja ukkosesta puheen ollen! Seuraavana yönä saimme kokea mielettömän hienon shown! Yhden aikaan yöllä alkoi toooosi kova ukkonen (ainakin suomen mittakaavalla), joka paukuttikin sitten kauan ja sai kadut tulvimaan ja jopa hotellihuoneemme, parvekkeelta valui vesi huoneeseemme :/ Olin niin innoissani, että hyvä kun housuissa pysyin. Äiti ei tainnut olla yhtä innoissaan :D
  Seuraavana aamuna jätimme aamupalan suosiolla väliin ja suuntasimme Kukkaiskadulle ja Mamacitakseen. Mamacitas ei pettänyt tälläkään kertaa ja saimme erinomaiset meksikolaiset ruoat. Kukkaiskadulla oli muuten todella oksettava haju, koska edellisenä yönä oli tulvinut niin joka paikka haisi viemäriltä. Päivä meni siinä hilluessa ja alkuillasta suuntasimme hotelliin illalliselle, jonka jälkeen lähti sokka irti! Tutustuimme suomalaisiin ja viina alkoi virtaamaan, vähän liiaksikin! Koska mitään julkaisukelpoista ei ole tästä illasta, eikä seuraavasta aamusta, hyppään heti suosiolla seuraavaan päivään :D Tai oikeastaan iltaan, koska pääsimme äitin kanssa kuuden jälkeen illalla vasta sängystä ylös kauheat tärinät päällä! Illallisella ei oikein meinannut mikään maistua. Kaupasta haimme vettä ja limsaa huoneeseen ja painuimme takaisin sänkyyn. Tuona päivänä vannoimme "ei enää koskaan" mantran useampaan otteeseen! (Vaan kuinkas kävikään!)
 Torstai aamu alkoi pilvisenä ja tuulisena. Pihalla ei ollut kuin 20 astetta lämmintä. Eli ei taaskaan päästy rannalle! Rannan sijaan päätimme lähteä hieman kiertelemään ja päädyimme lopulta minijunalla lähtemään hieman kauemmaksi katselemaan maisemia.
Ja koska maisemia ei ollut juurikaan katseltavana menimme ottamaan vähän mojitoja. Ei ollut muuten hinnalla pilattu, 1,50 euroa yksi mojito. Jännä, kun äitille ei maistunut ollenkaan. Aika ei ollut vielä kullannut muistoja. No siinähän sekin päivä meni hilluessa ja kirotessa ankeaa säätä.
 Perjantai meni aika samalla kaavalla, pilvisenä, tuulisena ja sateisena. Eli ei taaskaan rannalle. Vitsailin jo kotosuomessa, että varmasti meillä käy nyt huono tuuri ja sataa koko viikon, kun Suomessakin oli jo sellainen kesä ja kappas, kuinkas kävikään! Tässä vaiheessa aika alkoi käydä todella pitkäksi. Tuolla kun ei hirveästi ole mitään nähtävää, ainoa aktiviteetti on vain rannalla oleskelu.
 Lauantaina ei sää ollut yhtään parempi, joten oli sitten tylsyyttään vedettävä viimeisen päivän kunniaksi päiväkännit. Päiväkännejä ennen käytiin ostelemassa hieman tuliaisia ja muuta pientä. Käytiin muiden suomalaisten kanssa pelaamassa pingistä ja katsomassa formuloiden aika-ajoja ravintolassa ja hengailtiin. No loppuillasta ei ole taaskaan mitään kerrottavaa mitä täällä julkisesti viitsisin kertoa :D Yöllä vielä käytiin mamman kanssa syömässä mäkkärissä vähän roskaruokaa ja sitten nukkumaan! Olin oikeastaan jo tosi innoissani, että pääsemme vihdoin kotiin!
Sunnuntaina, viimeisenä päivänämme, aloitimme aamun aamupalalla. Pakkasimme tavarat ja minä morkkistelin :D Kävimme tuhlailemassa viimeiset rahamme ja sitten alkoi pitkä odotus. Emme ottaneet huonetta pidempään käyttöön, joten saimme odottaa kello kahdestatoista yli seitsemään ennen kuin paluumatkamme alkaisi bussilla kentälle. Tuona iltapäivänä kyllä sai hekottaa ihan kunnolla, suunniteltiin aikaisemmin tutustumiemme tyyppien kanssa vaikka mitä. Esimerkkinä sanottakoon vaikka hotellin johtajan auton ryöstö :D
 Onneksi se kellokin viimein tuli niin paljon, että bussi tuli hakemaan. Ja luojan kiitos, lopulta pääsimme kotimatkalle! Meillä oli vielä pitkä matka edessä, olin maanantai aamuna hieman ennen seitsemää kotona. Ja siellä iloisina rakkaat olivat odottamassa <3

perjantai 14. elokuuta 2015

Ilon ja epäonnen reissu 8.-9.8.2015

Lauantai aamuna navigaattoriin syötettiin Tuusula ja matkaan lähdimme äitin, pikkusiskon ja miehen kanssa. Ilmassa oli juhlan tuntua, koska olimme menossa serkkujen rippijuhliin.
Iltapäivällä olimme perillä ja pääsimme nauttimaan juhlista. Tarjolla oli erittäin hyvää ruokaa ja kakkukin oli suussasulavaa, niin ja serkut nätteinä :) Kiitos suuresti juhlista!
Esillä kaunis kimppu.
Vaikka olisi ollut mukava jäädä vielä rupattelemaan tädin perheen kanssa, oli pakko jatkaa matkaa ja päästettävä juhlaväki lepäämään. Kauaksi emme kerinneet, kun käsilaukustani löytyi jotain yllättävää: tätini puhelin! En vieläkään käsitä kuinka se oli sinne joutunut :D No ei muuta kuin palauttamaan puhelinta.
Illalla menimme vielä lentokentän läheisyyteen Lemminkäisen kalliolle bongailemaan lentsikoita. Kamalasti ei nähty, kun eivät käyttäneet sitä läheisintä kiitotietä sillä hetkellä. Kellokin alkoi jo raksuttaa kohti kymmentä, joten päätettiin lähteä etsimään huoneistoamme Laukkoskelta, BB Villa Laukkoski.
Perillä meitä odotti omakotitalon pihapiiriin rakennettu rakennus, jonka alakerrassa huoneisto oli. Ja huoneisto oli enemmän kuin kiva!

Edessä oleva dino oli suosikkini tässä paikassa!
Huoneiston hintaan ei kuulunut aamupala, mutta silti jääkaapissa oli aamupalatarvikkeet, mikä oli kyllä tosi mukava yllätys. Paikassa oli kaikki mukavuudet, älytelkkarista grillausmahdollisuuksiin ja keittiökin oli sitä tasoa, että mitä vaan olisi voinut loihtia. Kaapista löytyi peliä niin aikuisiässä oleville kuin lapsillekin.
Ilta kului perinteisesti rupatellessa ja lopulta äiti ja Pauliina väsähtivät, mutta Veepee ja minä ei saatu unta. Vaikka huoneistossa oli ilmastointi, oli meillä liian kuuma ja emme saaneet ilmastointia puhaltamaan viileämpää. Varmaan liian hieno tällaisille maalaistolloille :D Mutta kun tarpeeksi väsyttää, niin tulee se unikin lopulta.
Sisäänkäynti
Sunnuntai aamuna oli mukava herätä aamupalan tuoksuun. Äiti ja Pauliina oli kattaneet pöydän, laittaneet tarjolle syötävää ja valmistaneet "vohveleita", jotka oli kokkiemme omia ihmeluomuksia, maistui kuitenkin hyvältä kun tarpeeksi päälle laittoi kermaa ja suklaakastiketta :D
Puolen päivän aikoihin lähdimme huoneistosta ja tähän asti kaikki oli ollut juhlaa... Epäonni hyppäsi mukaamme takapenkille Hondaan! Autoa käynnistäessä auto alkoi aavistuksen haista joltain käryltä, autotieteilijöinä yritimme keksiä sitten syytä tuolle hajulle. Voin kertoa ettei yksikään arvailuistamme osunut oikeaan. No tämä haju kuitenkin katosi ja auto pelitti kuin enkeli. Päätimme vielä ennen paluumatkaa käydä Porvoon vanhassakaupungissa. Vielä tuonne asti kaikki meni kivasti ja kävimme jäätelöillä ja mieli oli korkealla, aurinko paistoi lämpimänä ja Porvoo näytti kauniilta.


 Lähdimme valloittamaan Porvoon vanhaakaupunkia vielä toisesta suunnasta ja menimme sinne autolla. Pientä mäkeä vanhaankaupunkiin noustessa alkoi jostain tulla käryn hajua. Mutta autotieteilijät väittivät hajun tulevan jostain palvaamosta tai vastaavasta, en kyllä uskonut :D Muutama sata metriä eteenpäin päästyämme tulimme Porvoon tuomiokirkon eteen ja tähän päättyi Hondankin matka! Konepellin alta alkoi nousta höyryä/savua/mitälie ja auto haisi sähköpalolta ja piti tappavaa ääntä. Hurraa! Mukava kun auto hajoaa toiselle puolelle Suomea. Siinä hinausta soitettiin paikalle ja Honda lähti merkkihuoltoon.
Tästä alkoi sitten pohdinta kuinka kotiin. Onneksi isosisko oli miehensä kanssa olleet myös yötä Etelä-Suomessa, joten soitimme heidät Tuusulasta Porvooseen hakemaan mut ja Veepee. Äiti ja Pauliina ottaisivat taksin alleen, jolla Tikkurilaan asemalle ja sieltä junalla Seinäjoelle. Kyytiä odotellessa oli hyvä aika tutustua vieressä olevaan Porvoon tuomiokirkkoon.


 Kirkkohan on tuhopoltettu vuonna 2006. Onneksi tekijä saatiin kiinni ja hän sai tuomion.
Kissa pyöri kirkon pihassa koko päivän.
Lopulta pelastavat enkelit saapuivat ja hyppäsimme Veepeen kanssa kyytiin. Äiti ja sisko jatkoivat taksilla junalle. Mutta ettei kaikki olisi liian helppoa, oli ensimmäiset junat loppuunmyyty, koska Helsingissä oli Weekendfestivaalit. Muutaman tunnin odottelun jälkeen pääsivät hekin kuitenkin matkaan! Täällä Seinäjoen päässä me sitten Veepeen kanssa haimme junamatkalaiset ja hekin pääsivät lopulta kotiin. Tilanteessa oli jotain niin koomista, että saimme jopa hyvät naurut aikaan!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Liebster Award ja 11 kysymystä matkustamisesta

Sain tällaisen matkablogeissa kiertävän Liebster Award-haasteen Unelmatrippi -blogilta, kiitän :) Nämä haasteet ovat aina kivoja ja harvoin tulee jätettyä väliin, joten ei muuta kuin hommiin.
Haasteessa vastataan 11 matkailuaiheiseen kysymykseen, haastetaan muita bloggaajia mukaan ja keksitään heille uudet kysymykset.

Ja tässä tulevat kysymykset minulle:

1. Miten innostuit matkailusta eli millainen tarina on matkakuumeeseen sairastumisesi takana?
 Olen aina ollut tosi innostunut matkailusta, muistan jo lapsuudesta sen jännittävän tunteen kun aamulla aikaisin herättiin ja lähdettiin reilun 60 kilometrin päähän junalle ja sieltä Helsinkiin. Illalla oli jo vatsa aina vähän sekaisin siitä kutkuttavasta tunteesta, että pääsee jonnekin. Mutta lopullinen sairastuminen tapahtui 2011, kun voitin Keski-Euroopan kiertomatkan. Sen jälkeen oli koko ajan oltava varattuna uusi matka toisen päättyessä. 

2. Mikä on varhaisin muistosi matkustamisesta?
  Ensimmäinen kunnon muisto matkustamisesta on ollut joskus lapsena, kun lähdettiin perheen ja ns. tuttavaperheen kanssa Kalajoelle. Auto oli niin täynnä, että jouduin istua matkalaukun päällä menomatkan :D

3. Onko sinulta varastettu ikinä mitään matkalla? Jos, niin mitä?
  Olen ilmeisesti ollut aina onnellisten tähtien alla matkaillessani, koska mitään ei ole varastettu.

4. Missä maassa olet syönyt maistuvimman ateriasi? Mitä silloin söit?
  Tsekissä pienessä kuppilassa söin broileria sinihomejuustokuorrutteella ja pähkinöillä.

5. Mieleenpainuvin bussimatkasi maailmalla?
  Mieleenpainuvin on varmasti ollut tuolla Keski-Euroopan matkalla, kun noin viikon verran matkustimme bussilla maasta toiseen. Paljon tuli nähtyä!

6. Paras ostoksesi maailmalta?
  Pariisista tein huikeat ostokset Guessin liikkeessä! Olin samoja laukkuja ihaillut aiemmin jo Tallinnassa ja Amsterdamissa, mutta en ollut tuolloin malttanut ostaa niitä vielä. Lopulta Pariisissa ne lähtivät mukaani muutamalla kymmenellä eurolla (ja ei, ei ollut piraattiguessia kyseessä :D)

7. Kuinka pitkä on ollut pisin tekemäsi ulkomaanmatka (lomamatka)? Minne se suuntautui?
  Vielä toistaiseksi pisin matkani on ollut viikon mittainen.

8. Huvittavin matkalla sinulle sattunut kömmähdys?
  Noissa aurinkokohteissa mulla on nyt toistuvasti ollut tapana vahingossa vilautella! Ensin Kreetalla 2013 uikkareiden alaosa tipahti alas aaltojen mukana ja siinä sitten tuli vanhemmalle herrasmiehelle samalla vilauteltua. Viime kesänä taas aallot olivat riesanani ja komeasti rannan tuntumassa olin jumissa valuvan hiekan ja aaltojen takia ja ystäväni kanssa emme päässeet ylös ja uhkaavasti uikkareiden yläosa alkoi nousta string malliseksi. Kuulemma saimme hyvät naurut aikaan muille rannallaolijoille. Jospa nyt sitten muutaman viikon päästä en vilauttelisi :D

9. Missä maassa olet juonut kamalinta kahvia? (Jos et juo kahvia, missä maassa olet juonut hirveimmältä maistuneen minkä tahansa juoman?)
  Tsekissä, hotellissamme oli aivan järkyttävää kahvia. Väriltään harmaata.

10. Paras säästövinkkisi matkakassan kerryttämiseen?
  Ihan oikeasti, täältä ei kannata kysyä säästövinkkejä! Henkilökohtainen säästövinkkini on seuraavanlainen: Pari viikkoa ennen matkaa toteat, että mitään et sitten kuitenkaan kerinnyt säästämään, no onneksi rahaa on sitä ennen tulossa ja voit sitten matkan jälkeen syödä viikon makaroonia! P.s. Ei kannata kokeilla!

11. Houkuttelevin kotimaan matkakohde kesäaikaan?
  Ehdottomasti Naantali, aivan ihana kesäkaupunki! 


Säännöt

  • Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
  • Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
  • Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
  • Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.
Haastetaan seuraavat blogit:
 Loosefit-life, Matkaunelmia, Archie gone Lebanon

Ja kysymykset tulee tässä:

1. Mikä on ollut rohkeinta mitä olet matkalla tehnyt?
2. Millä perusteella valitset matkakohteen?
3. Minne et matkustaisi toistamiseen? Ja miksi?
4. Mikä kohde on yllättänyt sinut positiivisesti? Ja miksi?
5. Oletko joutunut matkallasi huijauksen kohteeksi? Mitä tapahtui?
6. Kuka on parasta matkaseuraa?
7. Unelmiesi matka, millainen ja minne?
8. Paras muistosi matkalta?
9. Mitä esittelisit turistillesi omalta paikkakunnaltasi?
10. Millaiset kohteet sinua kiinnostaa?
11. Oletko selvinnyt lentokentillä aina ilman ongelmia? Ellet ole, mitä ongelmia olet kohdannut?

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Sastamala 16.-17.6.2015

Reipas kuukausi on edellisestä pienestä kesälomareissusta vierähtänyt ja tännekään en ole aikaiseksi saanut kirjoitettua mitään, koska kamera oli jäänyt vanhempieni luokse ja kuvatonta päivitystä en halunnut edes ajatella tekeväni.

Siiiis... Lähdimme siskon ja äitin kanssa yhden yön kesälomareissulle ja jostain minulle tuntemattomasta syystä kohteeksi valikoitui Sastamala.
Sastamala sijaitsee Pirkanmaalla, asukkaita on vähän rapiat 25 000. Pinta-alaltaan se on Pirkanmaan suurin kuntaliitostensa vuoksi.
Sisko varasi majoituksen Vuorihotelli Ellivuoresta. Hotelli on saanut uudet omistajat tämän vuoden alkupuolella ja hotellin alueella olikin suuret muutostyöt meneillään. Kun paikat saadaan kuntoon on hotelli ja sen alue varmasti mukavan näköistä seutua. Tällä hetkellä se ei kovinkaan vakuuttanut, eikä ainakaan se, että meille annettiin ensiksi siivoamaton ja petaamaton huone. Tosin saimme samantien siistin huoneen ilman sen suurempia ongelmia. Huoneesta sen verran, että sängyt eivät olleet tältä vuosituhannelta ja suihku oli varmasti joltakin 70-luvulta. Tästä huolimatta nukuin yöni sikeästi ilman ongelmia.
Hotellin takapihalta.
Ympäristöä.
Alue oli hienolla paikalla, nimensä mukaisesti vuorella. Lapsille oli paljon harrastusmahdollisuuksia ja eritasoista ja tyylistä majoitustakin löytyi. Ihan uusia mökkejä, karavaanarialue ja hotellimajoitus.
Vaikka kirjoitinkin tuolla aiemmin hotellin negatiivisista puolista, oli siellä positiivisiakin, esimerkiksi aamiainen. Aamiaisella oli tarjolla hieman erikoisempiakin vaihtoehtoja, kuten erilaisia juustoja.
Kuva on siskon lautaselta, oma lautaseni olisi näyttänyt aivan liian tylsältä!
Lähdimme juhannusviikon tiistai aamuna äitin kanssa kohti Jalasjärveä, jossa hypättiin siskon kyytiin ja ajelimme suorinta tietä Sastamalaan. Kävimme kirjautumassa hotelliin ja lähdimme katsomaan mitä Sastamala tarjoaa meille. Ajeltuamme hetken päädyimme Tyrvään Pyhän Olavin kirkolle.

 Joku dorka on polttanut kirkon 1997 ja siksi kirkko on sisältä hyvin erinäköinen verrattuna moniin muihin vanhoihin kirkkoihin. Kirkon sisätyöt saatiin valmiiksi 2009.

Ja koska me kaikki kolme pidämme geokätköilystä, löytyi sellainenkin kirkon pihapiiristä.

Kirkon jälkeen oli tarkoituksena mennä kahville ja kirkon läheltä löytyikin sympaattisen näköinen pieni kahvila.
Ikäväksemme kahvilaan ei käynyt pankkikortti ja tänä päivänä käteistä ei ole juuri kenelläkään. Jouduimme siis poistua etsimään toista paikkaa. Sastamalan keskustasta löytyi Pyymäen leipomo ja tämän herkkusuun silmät oli rävähtää kaikista niistä kakuista, leivoksista, piirakoista ja muista herkuista mitä vitriinissä oli tarjolla. Maistoin ensimmäisen kerran elämässäni Budapest leivosta ja voi nam! Onneksi Seinäjoella ei ole mitään vastaavaa paikkaa!

Sastamalan yksi varmasti tunnetuimpia ja suosituimpia kohteita on Mauri Kunnaksen lastenkirjoihin perustuva Herra Hakkaraisen talo. Paikka on suunnattu enimmäkseen lapsille, mutta kyllä näin aikuisenakin siellä oli mukava käydä. Lapsenahan siitä olisi tietysti saanut aivan eri fiilikset, siellä oli nimittäin mahdollisuus pukeutua aina teeman mukaisesti, paikat oli tehty lasten mittoja ajatellen. Oli ajateltu tyttöjä ja poikia. Oma suosikkini oli kyllä Koiramäen lapset kaupungissa osio, josta löytyi sekatavarakauppaa ja apteekkia yms. Paikasta löytyy myös myymälä sekä kesäkahvila, joka sijaitsee Hurjan hauskalla autopihalla. Sisäänpääsy kesällä 8 euroa.



Kun matkaan lähtee kahden täysin tärähtäneen askartelijan kanssa ei voi välttyä askartelukaupoilta. Sinnehän nuo kaksi emäntää paineli tukka putkella ja siellä ne muuten kulutti piiiiitkät minuutitkin. Jäin suosiolla autoon odottamaan. Askartelukaupan vieressä oli Euro Extra kauppa, jonka näyteikkunoissa oli mukavan näköisiä sisustusjuttuja. Sinne oli myös päästävä ja voi mikä ihana "krääsäkauppa" josta löytyi kirjoja, sisustusjuttuja, paperitavaraa ja vaikka mitä! Mukaan lähtikin pussillinen kaikkea mukavaa pientä tavaraa. Näitä Euro Extroja ei ilmeisesti ole muualla kuin Sastamalassa yksi kipales ja toinen Hämeenlinnassa.

Kello alkoi pikkuhiljaa olla niin paljon, että pakko oli päästä syömään. Kovasti kaikilla oli eri näkemys missä ja mitä syödään, mutta saimme tehtyä kompromissin ja päädyimme hotellin lähellä olevaan Kiskokabinettiin. Se on huoltoasema, mutta ei ihan niin perinteinen. Harmi kun en ottanut kuvaa sisältä, se oli sisustettu vanhanaikaisesti ja ruoka oli hyvää ja maittavaa. Kiskokabinetin pihalla sijaitsee Marskin salonkivaunu, joka palveli Marsalkka Mannerheimiä ruokailu- ja neuvotteluvaununa talvi- ja jatkosodan aikana. Samaisessa vaunussa on käynyt myös Hitler vuonna 1942 yllätysvierailulla.
Vielä ennen nukkumaan menoa ajelimme eestaas Sastamalan aluetta etsien geokätköjä ja löytyihän niitä ihan mukavasti!
Semmoinen parkkipaikka.
Yksi geokätkö sijaitsi Tyrvään kirkon vieressä. Kirkko on erikoinen siitä, että se on Suomen ensimmäinen kaksitorninen kirkko. Myöhemmin Helsinkiin on rakennettu Suomen toinen kaksitorninen kirkko.

Myöhään illalla olimme takaisin hotellilla monta uutta paikkaa nähtynä. Nukkumatti taisi jo odotella meitä huoneessa, koska unta ei kauan tarvinnut odotella.

Aamulla ylös pikaisesti, tai pikaisesti ja pikaisesti. Oli kuulemma tarvinnut rouvaa  herätellä pidempäänkin ennen minkäänlaista reaktiota. Lopulta pääsin ylös ja aamupalalle. Aamupalasta kerroinkin jo tuolla yllä. Aamiaisen jälkeen tapahtui jotain hyvin hyvin epätyypillistä, nimittäin sain nukkua vielä päikkärit! Yleensä äiti on niin armoton matkakaveri, että päikkärit saa unohtaa.

Huoneen luovutuksen jälkeen lähdimme kohti Tamperetta, ei kyllä ihan sitä suorinta reittiä, koska taas piti ottaa muutama kätkö ennen. Ja taas näimme uusia paikkoja!
Tällainenkin äijä tuli matkalla vastaan!
Geokätköily on siitä mukava harrastus, että tulee käytyä paikoissa joita ei ole tiennyt olevan olemassakaan ja usein kätköjä on laitettukin nähtävyyksien lähelle. Omalta paikkakunnaltakin on tullut löydettyä ihan uusia kauniita paikkoja.

Iltapäivällä lopulta oltiin Tampereella ja kävimme Ikeassa, josta mukaan tarttui työtuoli, mattoja ja jotain pientä härpäkettä uuteen asuntoon. Ikean lisäksi tämä muumihullu halusi välttämättä käydä vielä Metson kirjaston yhteydessä olevassa muumikaupassa, josta myös pieniä ostoksia tuli mukaan.
Muumimuseo jäi tällä kertaa käymättä, jotenkin vaan ei enää jaksanut eikä huvittanut. Ja tiesin, että edessä on vielä pitkä matka kotiin, koska pakkohan meidän oli matkan varrelta myös ottaa kätköjä!
 Ylöjärvellä päädyimme mm. rekkojen hautausmaalle. Enkä tiedä mikä vaivasi päätäni, koska näky oli jotenkin surullinen :/
Yksi kätköistä oli lähellä Hämeenkyrössä sijaitsevaa pappilaa jos nyt oikein muistan. Korjatkaa toki jos muistini reistaa. Noissa pappiloissa on jotain hyvin kiehtovaa. Kauniita vanhoja rakennuksia.

Loppumatka menikin kuin hidastetusta filmistä, jos normaalisti tuohon matkaan saisi kulumaan aikaa parisen tuntia niin me ainakin tuplattiin se, ellei triplattu :D Mutta matkailu avartaa ja aina oppii uutta.

P.s. Kroatian matka vaihtuikin Bulgarian matkaan, siitä lisää myöhemmin.


lauantai 13. kesäkuuta 2015

Baltic Queen 8.-9.6.2015

Jokin aika sitten Ikaalisten matkatoimisto mainosti "Maksa fiiliksen mukaan" risteilyjä. Ja kun tällainen mainos putkahti sähköpostiini varasin kyseisen risteilyn äitille ja itselleni. Ideana oli, että laivalle pääsee 100 asiakasta, jotka saavat maksaa risteilystä jälkikäteen sen mukaisesti mitä ovat halukkaita maksamaan.

Laivana oli Baltic Queenin 22 tunnin risteily Helsinki-Tallinna-Helsinki. Laiva on Tallinkin uusin, eli 2009 valmistunut. Matkustajia Baltic Queen vetää 2 800 ja hyttejä on 927.
Laivalta löytyy aktiviteettiä vauvasta vaari-ikäiselle. Ruokaravintoloita on muutamia, buffetista venäläisiin herkkuihin. Lisäksi on yökerhot, pubit ja karaoket. Shoppailtavaa löytyy 6. kannen supermarketista, lahja- ja leluliikkeestä, kosmetiikkakaupasta ja 7. kannen Fashion streetiltä. Omasta mielestä hinnat ei ole kyllä mitään edullisia, vaan monet maksavat enemmän kuin maissa. Siltikin mukaan lähti Siljan omia Muumi emalimukeja pari kappaletta, miehelle bokserit, Victoria's Secretin body mist ja karkkia, sitä on jostain syystä aina raahattava kotiinviemisiksi. Pienet oli ostokset, mutta ei tarjontakaan ollut erikoinen. Ruotsin laivoilta kun tulee aina raahattua tavaraa kiitettävästi.

Risteilyyn kuului b-hytti.
Suoraan sanottuna, mua kyllä ahdistaa hiukan tuo ikkunattomuus. Vaikka tällä kertaa ikkunattomuudesta oli äidin kohdalla ainakin iloa. Yöllä oli kuulemma ukkostanut, mutta ei me nähty tai kuultu mitään.

Lähdimme äitin kanssa maanantaina aamupäivästä ajelemaan kohti Ikaalisia, josta hyppäsimme Ikaalisten matkatoimiston bussiin. Kuskina oli mukava nainen ja tässä vaiheessa täytyy antaa kehut Ikaalisten matkatoimistolle, heidän työntekijänsä ovat aina olleet mukavia ja on ollut kiva asioida heidän kanssaan. Innokkaita risteilijöitä oli bussi täynnä Tampereelta asti. Lähinnä eläkeikäisiä, tai sitä lähestyviä. Mutta koska olimme äitin kanssa lähdössä vain leppoisalle reissulle, niin eläkeläiset oli parempi valinta remuavaan joukkoon verrattuna.
Viiden aikoihin bussi saapui Länsiterminaaliin ja pääsimme laivaan odottamaan lähtöä. Tässä vaiheessa huomion jo kiinnitti se, että joillakin vanhoilla ihmisillä oli uskomaton kiire, tekonivelet rutisten ne paineli sinne laivan uumeniin! Hei, ei se laiva jätä satamaan vaikket ensimmäisenä olekaan laivassa sisällä :D
Meidän hytti oli 8. kannella, aivan hissin vieressä ja hissillä suoraan pääsimme aurinkokannelle ja supermarketiin, joten sijaintimme oli loistava.
Kävimme äitin kanssa syömässä kotiruoan Seafoodissa ja kuluttamassa aikaa ennen kuin viitsisimme mennä jonottamaan Supermarketiin. Ja vaikka jaksoimmekin kuluttaa pari tuntia aikaa, oli Supermarketissa silti pitkät jonot, kun vihdoin menimme sinne. Me äitin kanssa tällaisina herkkuperseinä tietysti haimme hyttiimme hieman herkkuja syötäväksi.
Illalla istuimme aurinkokannella rupattelemassa ja kävimme juomassa yhdet mojitot. Aurinkokannella sijaitseva disco oli pystyynkuollut, vaikka kellon tunnit näyttivät parasta bileaikaa. Palatessamme hyttiin saimme vähän tirskua vanhoille humalaisille ihmisille :D Vielä ennen myöhäistä nukkumaanmenoa kerroimme hytissämme väsynyttä juttua. Lopulta viiden aikoihin aamusta Nukkumatti löysi meidät.
Myöhäinen nukkumaanmeno kostautui aamulla, emme jaksaneet lähteä maihin, vaan päätimme jäädä laivalle nauttimaan hiljaisuudesta ja syödä rauhassa aamupala. Tuo neljätuntinen milloin ihmiset voivat olla maankamaralla on laivassa parasta shoppailuaikaa. Mihinkään ei tarvitse jonottaa ja ketään ei näy missään. Joten pitkälti kulutimme aikaamme näin. Iltapäivällä neljän aikaan laiva saapui takaisin Helsingin satamaan ja taas saimme todistaa, että vanhoilla ihmisillä on kiire. Siellä he seisoivat parijonossa odottamassa, että laivan ovet aukeaa ja tuumasipa joku mumma topakalla äänellä toisille: "tässä menee jono!" Vähän sääli tuli muoria siinä vaiheessa, kun joka puolelta alkoi ihmisiä tulemaan aulaan ja muorin parijono oli mennyt täysin sekaisin :D
Paluumatka meni hyvin rauhallisissa tunnelmissa, tuskin koskaan olen laivalta palannut vastaavanlaisessa hiljaisuudessa! Mutta hiljaisuus oli tervetullutta, sai nukkua rauhassa.

Sellainen pikkuristeily se. Ensi viikolla lähden minikesälomalle äitin ja siskon kanssa, saa nähdä mitä tuleman pitää!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Matkasuunnitelmia Kroatia, Split

Tässä joku aika sitten tein päätöksen, että myös tulevana alkusyksynä/loppukesänä on päästävä jonnekin lämpimään ja kivaan paikkaan. Muutaman vuoden olen haaveillut Kroatiasta ja nyt päätin, että sen aika on tullut!

Ensimmäisenä aloin hiukan katselemaan minnepäin Kroatiaa mennä. Päällimmäisiksi nousivat reilun 40 tuhannen asukkaan Dubrovnik ja 221 tuhannen Split. Vertailin ja mietin. Ja taas mietin ja vertailin. Tuntui, että päätös on mahdoton tehdä, kunnes sattumalta kysyin kaverilta, että onko hän käynyt Kroatiassa ja oli käynyt molemmissa kohteissa ja suositteli Splitiä. Split tarjoaisi enemmän nähtävää ja koettavaa. Kaverini koki, että Dubrovnik on päivässä nähty. Tämä helpottikin mukavasti valinnan vaikeutta!
Kuva otettu netin syövereistä.
Tämäkin kuva netin syövereistä.
Seuraavan mietinnän alla oli; pakettimatka vai omatoimimatka. Vastaus oli hyvin nopeasti edessäni. Valmismatkoista yksikään ei tuntunut hyvältä. Parempi tehdä omatoimimatka. Ensinnäkin matkatoimistoilla oli todella pienet valikoimat Kroatian matkoja ja omasta mielestäni hinta-laatusuhde ei kohdannut. Omatoimimatkailu antaa niin paljon enemmän valinnan vapautta.
Ajankohta meille oli selvä, noin elokuun puolessä välissä. Jostakin syystä päädyimme tarkalleen tuohon 15. päivään ja matkan pituudeksi valitsimme viikon. Ensin etsimme lennot, tälläkin kertaa otimme ne Matkapörssin kautta, olemme aiemmin käyttäneet samaa yritystä ja aina on homma hienosti toiminut ja lennot ovat olleet edullisia. Finnairin meno-paluulle hinnaksi tuli alle 200 euroa per lärvi. Lentojen jälkeen luonnollisesti on valittava majoitus ja sekös on lempipuuhaani. En osaa päättää ja vaihdan majoitusta ainakin sata kertaa ennen kuin pääsemme kohteeseen! (Tällä kertaa olen vaihtanut vasta kerran, kehitystä!)
Booking.com sivuilta kuva.
Tämäkin booking.comista
Noin 30 neliön majoituksemme Studio Puljic sijaitsee vanhassakaupungissa perusmukavuuksin. Kolmelta hengeltä viikko tulee maksamaan noin 700 euroa, ei paha! Tällainen huoneiston varaaminenhan on aina vähän riski, koska ei tiedä mitä tuleman pitää. Hieman helpotusta antaa kuitenkin se, että Booking.comin kautta tämän kohteen pisteiksi asiakkaat ovat antaneet 8,9/10.

No niin, nyt saamme jäädäkin odottamaan elokuuta :) Mene aika nopeasti, mene!

Splitissä käyneiltä ottaisin mieluusti matkavinkkejä vastaan, kaikenlaiset ovat tervetulleita!

P.S. Nyt jo ajatuksiini tuli mennä selailemaan olisiko jotakin vielä parempaa Booking.comilla tarjota meille! Mutta olen vahva, en mene. Ehkä.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

VOITA ARMANIN MAAILMA -KIRJA

Sain teidän iloksenne arvottavaksi Docendolta Armanin maailma -kirjan!
"Mulla on valtava seikkailunhalu, mä olen aina halunnut kokea asioita." Arman Alizad on äärimmäisyyksien mies. Hän tutustuu taistelulajeihin, niiden legendaarisiin suurmestareihin ja kamppailee heitä vastaan. Arman liittyy brasilialaiseen rikollisjengiin, Arman on pullonkerääjänä Kamputsean slummeissa, Arman juo Gangesin saastunutta vettä ja saa suolistotulehduksen, joka melkein tappaa hänet Himalajalla. Arman ei pelkää mitään. Armanin kiinnostavan tarinan kirjasi ylös Kauko Röyhkä. "Jos et tee mitään, unelma on pelkkä toivomus. Luovuttaminen tappaa enemmän unelmia kuin epäonnistuminen." Arman kertoo kirjassaan tarinansa, lapsuudestaan Iranissa, nuoruudestaan Helsingin skeittari- ja breakdanceporukoissa, opiskelustaan räätälimestariksi ja päätymisestään rajoja huimasti rikkovaksi tv-tähdeksi. Arman Alizad palkittiin Kultainen Venla -gaalassa vuoden 2013 parhaana televisioesiintyjänä ja Arman ja viimeinen ristiretki parhaana reality-ohjelmana. Kill Arman sekä Arman ja viimeinen ristiretki -sarjat on myyty yhteensä yli sataan maahan. Sosiaalisessa mediassa Armanilla on lähes 200 000 seuraajaa. 

Osallistuminen tapahtuu seuraavanlaisesti:

* Liity Facebookissa Pieni tyttö maailmalla sivun tykkääjäksi, saat yhden arvan
* Liity blogin lukijaksi, saat yhden arvan
* Kommentoimalla tätä postausta, saat yhden arvan
* Tekemällä kaikki nämä kolme yllämainittua, saat yhteensä kolme arpaa

Osallistumisaika on 12.4.2015 klo 23.59 saakka, jonka jälkeen suoritan arvonnan ja ilmoitan voittajalle.

Muistathan jättää sähköpostisi kommentoinnin yhteydessä!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kalajoki hiekkasärkät

Huh heijaa pitkästä aikaa! Täällä on ollut nyt vähän hiljaiseloa, kun en muka ole missään mainitsemisen arvoisessa paikassa käynyt, enkä tehnyt mitään jännää! Nyt kuitenkin lähdimme mökkeilemään Kalajoelle to-su väliseksi ajaksi. Noh, valitettavasti Veepee ei päässyt mukaan, koska työt estivät hauskanpidon ja lähdinkin matkaan vanhempieni kanssa. Aluksi minun piti olla sunnuntaihin asti ja palata kotiin isosiskon ja hänen miehensä kanssa, mutta lauantai aamuna ikävä Veepeetä oli niin kova, että päätin mennä äiteen ja iskän kyydillä kotiin.

Torstaina lähdimme Alajärveltä ajelemaan Kalajoelle, menihän siinä lähes 3 tuntia. Matka oli todella tylsää reittiä lähes koko matkan. Metsää ja metsää.
Tämä tienviitta sai hieman naurunpyrskähdyksiä aikaan.
Lopulta olimme perillä ja meitä odotti vastassa kolmikerroksinen mökki, lammen rannalla. Lammesta ei päässyt nauttimaan näin talvella erityisemmin! Kesällä olisi tosi ihana.
Mökin olimme varanneet Kalajoen keskusvaraamolta.
Ensimmäinen päivä meillä meni aika pitkälti kaupassa käydessä ja herkkuja syöden, syötiinpä siinä samalla kakkua äitin ja iskän kanssa synttäreideni kunniaksi! Ensimmäinen yö meni äitin kanssa valvoessa aamu neljään, koska uni ei tullut silmään millään.

Seuraavana päivänä päätimme lähteä äitin kanssa Ylivieskaan Kärkkäiselle shoppailemaan. En ole aikaisemmin käynyt kyseisessä paikassa, joten mielikuvissani oli jokin vastaavanlainen paikka kuin Veljekset Keskinen, mutta ei, se oli sellainen köyhä versio Keskisestä. Vaikka paikka oli pettymys, saimme me hyvin aikaa siellä tuhlaantumaan, iskä sai jäädä siksi aikaa koiravahdiksi äidin Hirmulle ja minun Lillille ja Nuutille.
Oma rakas Lilli.
Palattuamme Kärkkäiseltä, kävimme hakemassa mökille grilliltä ruokaa, koska emme jaksaneet alkaa tekemään ruokaa enää. Kalajoen keskustasta löysimme grillin, joka mainosti myyvänsä velaksi. Oli siinä yksi pieni ehto; piti olla yli 90-vuotias ja vanhempiensa seurassa. Hieman hilpeytti herätti!

Illalla isosisko miehensä kanssa saapui mökille ja joimme taas kerran kakkukahvit synttäreiden kunniaksi. Vaihdeltiin kuulumiset. Lopuksi illalla vielä paistettiin makkarat ulkona olevassa kodassa. Tänä iltana uni tuli silmänräpäyksessä!

Seuraavana aamuna heräsin mielenkiintoiseen keskusteluun, joka kantautui keittiöstä. Siellä oli politiikkakeskustelut käynnissä! Voin kertoa, että on mielenkiintoisempiakin tapoja herätä aamuun :D Siinä sängyssä pyöriessä sitten tein päätöksen lähteä jo sinä päivänä kotiin oman möhkäleeni halailtavaksi ja pusuteltavaksi. Emme olleet päässeet viikkoon nukkumaan yhdessä johtuen Veepeen yövuoroista, joten tuntui aika luksukselta mennä kotiin ja nukkua toisen vieressä.

Lauantaina meillä oli vielä suunnitelmissa käydä SaniFanissa polskimassa, mutta käteni oli kipeä taas jälleen ja epäilimme paikan olevan aivan täynnä autojen määrästä päätellen.

Ei näkynyt auringonpalvojia.

 Iltapäivällä lähdimme koirineen kohti Alajärveä. Matkalla poikkesimme vielä kaupassa Kokkolassa ja sellainen kaupassa käynti on mukavaa, missä on maksajana joku muu kuin itse!

Lopulta kahdeksan jälkeen pääsin kotiin Seinäjoelle.

Lopuksi totean, että ei Kalajoella juurikaan ole tekemistä tähän aikaan vuodesta, ellei tykkää esimerkiksi hiihtämisestä. Meidän huonoksi onneksemme sattui vielä huonot kelit, loskaista ja kova tuuli. Emme päässeet siitä johtuen geokätköilemäänkään, joka on ihan kiva harrastus seurassa.






sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Häämatka Kreetalle 2013

Kun ollaan nyt muisteltu vanhoja, niin vanhojen muistelun viimeinen osa tulee tässä:

Elokuussa tasan viikko häiden jälkeen istuttiin aamuviideltä Helsinki-Vantaan kentällä väsyneinä, onnellisina ja odottavaisina. Thomas Cookin siivin lennettiin Kreetalle muutamassa tunnissa ja siellä meitä odotti hyvin epätyypillinen Kreetan kesäsää, nimittäin taivas oli harmaana ja uhkaavasti näytti vesisateen olevan lähellä. Oppaamme kertoikin, että paikalliset kovasti odottavat vesisadetta, koska kolmeen kuukauteen ei ollut satanut piskoakaan. Ja kyllähän se siellä näkyi, joka paikassa oli todella kuivan ja pölyisen näköistä. Kuitenkin Haniasta päästyämme pieneen Kolimbarin kylään ja hotellimme Avra Imperialin eteen, oli pilvet väistyneet tieltä ja aurinko porotti taivaan täydeltä. Heti hotellin respassa oli selvää, että tasokas hotelli on kyseessä. Tuossa vaiheessa emme vielä tienneet kuinka isosta hotellista on kyse, mutta selvisipähän sekin kun pikkolo tuli hakemaan meitä golf-kärryn kanssa :D Huoneeseen mentyä joutui hetken katsella ympärilleen, silkasta onnellisuudesta. Tjäreborgin sivuilla huoneet eivät olleet näyttäneet läheskään yhtä hienoilta mitä livenä. Onnellisuutta lisäsi vain parvekkeella oleva oma uima-altaamme, joka olikin koko viikon hyvin kovassa käytössä. Tiedättekö mitä luksusta on pulahtaa pitkän päivän päätteeksi hikisenä ja väsyneenä omaan altaaseen? Minä haluan kotiini myös tuollaisen!


Ensimmäinen päivämme menikin pitkälti tuolla altaassa lilluen ja aikaisin illasta nukahdimmekin jo.

Seuraavana aamuna saimme kokea jälleen kerran yllätyksen, hotellin aamupalavalikoima oli valtava! Pelkkiä erilaisia leipiä oli valehtelematta 20 eri sorttia, leivonnaisiakin vähintään kymmentä. Ja harvoin on aamupalalle saateltu omaan nimettyyn pöytään. Prinsessaolo oli kyllä :D
Aamupalan jälkeen vetäydyimme vielä hetkeksi huoneeseen odottamaan, että autonvuokrauksesta tuotaisiin avaimet meille. Olimme vuokranneet  sunnuntaista tiistaihin auton käyttöömme ja kovasti olimme tehneet suunnitelmia menemisistämme.
Kun vihdoin saimme automme, hyppäsimme heti autoon ja suunnaksi otimme "Kreetan Malediivit" eli Elafonissin. Matkamme alkoi hieman koomisesti, koska mäkilähtö ei meinannut heti ottaa onnistuakseen uuden auton ja liukkaan asfaltin takia. Kreetallahan asfaltissa ei juurikaan ole kiveä ja siksi tiet ovat hyvin liukkaita.
Reilun tunnin ajelimme Elafonissiin ja se oli kaiken arvoista!
Kuva otettu netistä, koska sopivaa kuvaa ei omalta koneelta löytynyt.
Auringonottajia tuolta sitten löytyikin ihan kiitettävät määrät, ei meille enää riittänyt aurinkotuolit, joten levitimme pyyhkeemme rannalle ja se sai riittää meille. Nautimme suunnattomasti tuosta paikasta aina siihen saakka, kunnes alkoi tuulemaan vähän enemmän ja tuuli alkoi pyörittämään hiekkaa. Suosittelen välttämään kyseistä paikkaa tuulisena päivänä, koska se hiekka pisteli ihoa ja sitä oli silmat, suu ja korvat täynnä.
Ajelimme takaisin Kolimbariin merenrantaa pitkin, maisemat oli uskomattomat. Välillä kyllä sai istua pelosta jäykkänä, kun ajeltiin kapeita serpentiiniteitä vuoristossa. Lisäksi mua pelotti ne isot kivet joita tipahteli aina silloin tällöin kallionseinämää pitkin.

Taustalla Elafonissi.
Seuraavana päivänä suuntasimme autolla Georgioupolisiin ihan sattumalta. Sieltä löysimme sopivan rannan ja päätimme jäädä siihen. Rantatuolit oli muuten yllättävän halpoja, hintaa oli 4 euroa kahdelle tuolille, yhdelle varjolle ja siihen vielä sisältyi kummallekin juomat.

Georgioupolisista.

Veepeen rakkaudentunnustus.
Kun koetti päivä milloin meidän olisi pitänyt luopua autosta, päätimme kysyä autoa koko loppuajaksi vuokralle. Olimme sillä käyneet monissa paikoissa johon emme olisi muuten päässeet ja halusimme nähdä vielä lisääkin ympäristöä. Emme esimerkiksi kertaakaan olleet samalla rannalla, vaan joka päivä oli uusi ranta ja uudet ruokapaikat ja nähtävyydet. Onneksi saimme pitää loppuviikon automme, vaikka hintaa tuolle tuli melko paljon.
Jotkut pelottelivat hirveästi meitä liikenteestä ja ajokulttuurista, mutta ei meillä ollut mitään ongelmaa. Kun ajoi hitaampaa kun muut, siirtyi vain tien sivuun ja muut pääsivät nätisti ohi. Sitä paitsi automme oli aika koominen tapaus, se meni alamäkeen 130, mutta ylämäkeen 30. Eli aina alamäkeen mentyämme ohittelimme muut ja sitten taas nämä samat ohittivat meidät ylämäessä :D Suosittelen vuokraamaan auton Kreetalla!

Taustalla hurja valkoinen menopelimme hotellin edessä.
Omaa silmää nämä ainakin miellyttivät.

Viikko vierähti todella nopeaa ja pian olimmekin jo matkalla kohti Suomea! Näin puolitoista vuotta myöhemmin matkasta, en tiedä oikein sanoa juuta tai jaata Kreetaan. Ravintoloiden hintataso ainakin yllätti, lähes Suomen hinnoissa oltiin. Ruoka ei myöskään ollut mieleeni, koska en pidä oliiviöljystä ja KAIKKI oli uitettu siinä. Kuitenkin mieleen jäi kivat rannat, lämpö, ihana hotellihuoneemme, ystävälliset ihmiset ja ennenkaikkea mieleen jäi ihana ja onnellinen häämatka <3

Tässä teille vielä loppukevennys. Törmäsin omassa uima-altaassa eksoottiseen kalalajiin.
Varvassyöjäkala.